Joskusplä hä-plä plä plä nälkä-pälkä yllättää. Mutta meitä ei yllätä, kun meillä on se aina, hi-hi! Eikä me muisteta, että plä me on syöty, vaikka just syötiin pläh! Sitten Plisi ja Pläiti käskee meidän pomppia ja me huomataan, kun ei jakseta pomppia plä, että vatsa painaa paa-aljon. Tässä yläpuolella me grillataan kanaa ja sitten me syödään se plää-ä.
Aamupala on päivän tärkein ateria. Ensin me pyydetään Jumalaa siunaamaan se, koska me ollaan uskovia tiikereitä, too-osi uskovia. Niin! Pläh! Tuossa on meidän kaveri ja se nimi on Leijona, mutta se ei ole tiikeri, koska sillä ei ole raitoja. Mutta me on opetettu se pläpättämään niin, että voidaan puhua sen kanssa plä. Ja välillä se puhuu ja välillä pläpättää. Joskus se haukkuu, kun se on iloinen. Se on sellainen Leijona ja se osaa pyörittää häntää!
Tässä me kolme syödään karkkeja, joka on meidän tärkein ruoka niinkuin kaikki muukin. Plää-ä! Paitsi, että karkit on parempia kuin kaikki muu ruoka. Plaitsi pläätelö ehkä ja planiljakastike ja leivokset, ja, ja, ja... Niinplä!
Me syödään joskus suulla, jos Plisi tai Pläiti syöttää meitä ja laittaa meidän turpamme kiinni ruokaan ja heiluttaa meitä. Mutta jos plä ne ei ole kotona, niin me voidaan silti syödä. Me syödään tiikeri-imulla, plää-ä. Se imu tarkoittaa, että me istutaan toisessa huoneessa plä, ja sitten ruoka plimeytyy meihin ja meidän vatsaan vaikka jääkaapin ovi olisi kiinni eikä siellä olisi valoa. Koska plä siellä ei ole valoa, kun ovi on kiinni. Mutta mepä syödään pimeässä. Niin! Tai ei me syödä pimeässä, koska huoneessa voi olla valot plä plä plä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti